
Närhi
Garrulus glandarius
Närhi on laajalle levittäytynyt laji, joka pesii suurimmassa osassa Eurooppaa ja Lähi-itää, ja levinneisyys jatkuu Etelä-Venäjän ja Pohjois-Kazakstanin kautta Itä-Aasiaan aina Koreaan ja Japaniin. Se pesii monenlaisissa metsissä, erityisesti havumetsissä ja havupuuvaltaisissa sekametsissä. Närhi on tyypillinen vaelluslintu: pääosin paikkalintu, mutta joinain vuosina vaellukset voivat olla poikkeuksellisen runsaita. Suomessa närhi pesii suurimmassa osassa maata, ja yhtenäinen levinneisyysalue yltää Lapin keskiosiin. Suomen pesimäkanta on arvioitu 120 000–160 000 pariksi.
Tiesitkö tätä?
- Huippupäivinä Haliaksella voi nähdä useiden satojen tai jopa tuhansien närhien päivämuuttoja.
- Haliaksella 9.10.2019 rengastettu närhi löydettiin joulukuussa 2020 elävänä Venäjältä Äänisen rannalta 693 km päästä; tämä on suomalaisista rengastetuista närhistä pisin ja itäisin rengaslöydöllä varmistettu siirtymä.
Ääntely
Tietoa lajista
Tuntomerkit
Keskikokoinen varislintu, jonka yleisväri on punertavan harmaanruskea. Erottuvia tuntomerkkejä ovat siipien vaaleansininen mustajuovainen laikku, leveä musta viiksijuova, mustajuovainen päälaki (höyhenet usein pörhistyvät pieneksi töyhdöksi), vaalea kurkku, musta pyrstö ja vaalea alaperä. Lento on hoippuva ja epätasainen. Ääni on karkea rääkäisy; laji osaa myös matkia ääniä.
Heimo
varikset
Koko
Keskikokoinen (rastas)
Värit
ruskea, musta, sininen, valkoinen
Elinympäristön kuvaus
Pesii monenlaisissa metsissä, erityisesti havumetsissä ja havupuuvaltaisissa sekametsissä.
Ruokavalio
Närhi on kaikkiruokainen: pesimäkaudella se syö etenkin erilaisia selkärangattomia (myös tuhohyönteisiä), ja lisäksi muun muassa siemeniä, marjoja, toisten lintujen munia ja poikasia sekä satunnaisesti pieniä nisäkkäitä. Syksyllä ja talvella ravintoon kuuluvat erityisesti tammenterhot, pähkinät ja viljat, ja se kätkee syysvarastoja maahan talven ja kevään varalle. Talvisin närhi vierailee myös lintulaudoilla.
Käyttäytyminen
Tyypillinen vaelluslintu: valtaosa yksilöistä on paikkalintuja, mutta vaellusten laajuus ja voimakkuus vaihtelevat vuodesta toiseen ravintotilanteen ja lisääntymismenestyksen mukaan. Suurin osa vaeltajista on nuoria lintuja, ja ensimmäisenä elinvuotenaan yksilöt voivat siirtyä useita satoja kilometrejä. Närhi karttaa laajoja yhtenäisiä merialueita, jolloin liikehdintä keskittyy niemenkärkiin. Haliaksella esiintyminen painottuu syksyyn; paras aika vaelluksen näkemiseen on syyskuun lopulta lokakuun alkupuolelle, ja muuttoa nähdään usein aamupäivällä muutama tunti auringonnousun jälkeen. Osa Haliaksen kautta kulkevista närhistä suuntaa itään.
Lähteet
Kuva: Zeynel Cebeci, CC BY-SA 4.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Alakarga - Eurasian Jay - Garrulus glandarius 03.jpg
Ääni: Marie-Lan Taÿ Pamart, XC461842, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/461842
Ääni: Marie-Lan Taÿ Pamart, XC461843, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/461843
Ääni: Sonothèque ADVL, XC707403, CC0 1.0 https://xeno-canto.org/707403
Ääni: Marie-Lan Taÿ Pamart, CC BY-SA 4.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Parus_major_-_Great_Tit_XC478081.mp3
Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.37090
