
Mustaleppälintu
Phoenicurus ochruros
Mustaleppälintu on euraasialainen, alun perin vuoristoseutujen laji, joka 1900-luvulla levittäytyi kaupunki- ja kulttuuriympäristöihin. Pesimäalueet painottuvat Etelä-, Länsi- ja Itä-Eurooppaan, ja laji pesii myös Lähi-idässä, Keski-Aasiassa, Kiinassa ja Mongoliassa; osa populaatioista on paikkalintuja ja laji talvehtii myös Pohjois-Afrikassa ja Etelä-Aasiassa. Pesimäkanta on runsastunut Euroopassa jopa 80 % 1980-luvulta lähtien. Suomessa mustaleppälintu on uusi tulokas pesimälajistoon: ensipesintä todettiin vuonna 1966, ja nykyiseksi kannan kooksi arvioidaan noin 150–300 paria.
Tiesitkö tätä?
- Mustaleppälinnun pesimäkanta on runsastunut Euroopassa jopa 80 % 1980-luvulta lähtien.
Ääntely
Tietoa lajista
Tuntomerkit
Harmahtava, tummahko olemus ja selvästi ruosteenpunainen pyrstö. Naaras ja nuori ovat hiirenharmaita ruskeansävyisinä; vanha koiras on hiilenmusta harmaasävyin, ja sen siivessä on valkoinen laikku. Leppälintuun verrattuna mustaleppälintu on kauttaaltaan tummempi; leppälintu on vaaleampi ja lämpimämmän ruskea, koiraalla oranssi rinta.
Heimo
rastaat
Koko
Pieni (varpunen)
Värit
musta, oranssi, harmaa, valkoinen
Elinympäristön kuvaus
Alun perin vuoristojen kallioiden laji, joka on 1900-luvulla sopeutunut ihmisen muokkaamiin ympäristöihin; nykyisin viihtyy erityisesti kaupungeissa ja kulttuuriympäristöissä, kuten satamissa, teollisuusalueilla ja rakennustyömailla.
Ruokavalio
Pääravintoa ovat hyönteiset ja hämähäkit; lisäksi se syö myös marjoja ja siemeniä.
Käyttäytyminen
Osa populaatioista on paikkalintuja, pohjoiset muuttavat. Koiras laulaa rakennusten katoilta ja muilta korkeilta paikoilta, alkukesällä myös öisin.
Lähteet
Kuva: Carles Pastor, Public domain https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Colirrojotizon.JPG
Ääni: Pascal Christe, XC812023, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/812023
Ääni: Marie-Lan Taÿ Pamart, XC560015, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/560015
Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.32894
