
Laulujoutsen
Cygnus cygnus
Laulujoutsen pesii laajalla alueella Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Laji on pääasiassa lyhyenmatkan muuttaja: pohjoiset pesimäkannat siirtyvät etelämmäs vesien jäätyessä. Kanta on runsastunut voimakkaasti 1950-luvulta ja levittäytynyt kohti etelää, ja viime vuosikymmeninä kevätmuutto on aikaistunut ja syysmuutto viivästynyt. Suomessa laji pesii lähes koko maassa, puuttuen vain aivan pohjoisimmasta Tunturi-Lapista ja ulkosaaristosta; kanta on runsain Keski-Suomen ja Metsä-Lapin järvirikkailla alueilla. Laji oli Suomessa 1950-luvulla sukupuuton partaalla, ja pesimäkanta on yli kymmenkertaistunut 1980-luvun jälkeen.
Tiesitkö tätä?
- Suomessa laulujoutsenen kevätmuutto on aikaistunut yli kahdella viikolla 1980–90-lukujen ajoista.
- Laulujoutsen on Suomen kansallislintu ja se esiintyy Suomen 1 euron kolikossa.
Ääntely
Tietoa lajista
Tuntomerkit
Suuri valkea joutsen, jolla on keltamusta nokka ilman tyvessä olevaa mustaa kyhmyä; erottaa kyhmyjoutsenesta myös suoremmasta, ylösalaisin J-kirjainta muistuttavasta kaulasta. Nuoret ovat harmaita. Pikkujoutseneen verrattuna selvästi suurempi ja nokassa on enemmän keltaista. Laulu on syvä, vaskimainen töötötys; lennossa ei kuulu kyhmyjoutsenelle tyypillistä voimakasta siipien viuhketta.
Heimo
sorsat
Koko
Hyvin iso (joutsen)
Värit
valkoinen, keltainen, musta
Elinympäristön kuvaus
Pesii ja oleskelee järvillä, lammilla ja suojaisilla vesistöillä sekä soiden reuna-alueilla; runsaimmillaan järvirikkailla alueilla. Tarvitsee sulaa vettä: talvisin keskittyy sulapaikoille sisävesillä ja merenlahdilla, ja poistuu saaristosta vesien jäätyessä.
Ruokavalio
Kasvinsyöjä, joka käyttää ravinnokseen pääasiassa vesikasveja, kortteita ja ruohoja, joita se repii pitkän kaulansa ja vahvan nokkansa avulla; talvella myös peltojen kasvimateriaalia ja juurakoita matalista sulapaikoista. Täydentää ruokavaliotaan pienillä selkärangattomilla.
Käyttäytyminen
Pääasiassa lyhyenmatkan muuttaja, paikoin Keski-Euroopassa myös paikkalintu. Pohjois-Euroopan pesimäkannat siirtyvät etelämmäksi vesistöjen jäätyessä, ja meren jäätyminen pakottaa linnut poistumaan saaristosta. Kevätmuutto tapahtuu aikaisin, ja syysmuutto käynnistyy vasta pakkassäiden alkaessa. Parit muodostavat yleensä elinikäisen liiton. Laulujoutsen on hyvin äänekäs, kirkkaasti törähtelevä laji. Suomessa kevätmuutto ajoittuu nykyään pääosin maaliskuun jälkipuoliskolle, mutta jatkuu pitkälle huhtikuulle; syysmuutto voi leutoina talvina jatkua vielä tammikuussa.
Lähteet
Kuva: Jason Thompson, CC0 1.0 https://www.gbif.org/occurrence/5938160477
Ääni: Pascal Christe, XC510800, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/510800
Ääni: Jochem Verweij, XC931500, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/931500
Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.26280
