Lintupassi
Suomi
Västäräkki

Västäräkki

Motacilla alba

Tunnista västäräkki äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.

  • Lataa App Storesta
  • Lataa se Google Playsta
Yleisyys: Hyvin yleinen

Västäräkki on laajalle Euraasiaan levinnyt laji, joka talvehtii läntisessä Euroopassa, Välimerellä, Saharan pohjoispuolisessa Afrikassa ja eteläisessä Aasiassa. Se esiintyy hyvin monenlaisissa ympäristöissä kaupunki- ja kulttuuriympäristöistä hakkuuaukeille, saaristoon ja pohjoisten vesistöjen rannoille. Euroopassa pesimäkanta on viime vuosikymmeninä pienentynyt noin viidenneksen. Suomessa västäräkki esiintyy koko maassa; pesiviä pareja arvioidaan olevan 400 000–600 000. Pesimäkanta on Suomessa 2000-luvulla pienentynyt noin kolmanneksen.

Tiesitkö tätä?

  • Syksyn huippumuutot voivat Haliaksella käsittää yli tuhannen västäräkin päivämuuttoja.
  • Keväällä ensimmäisinä saapuvat vanhat koiraat, sitten vanhat naaraat, nuoret koiraat ja nuoret naaraat.

Ääntely

Kutsu

Tietoa lajista

Tuntomerkit

Hoikka, pitkäpyrstöinen ja lähes aina pyrstöään keikuttava varpuslintu. Selkä on harmaa ja vatsapuoli valkea; siivissä erottuu valkoinen juova ja pyrstö on mustavalkoinen. Pää on valkoinen mustin kontrastein: koiraalla pesimäpuvussa kurkku ja päälaen takaosa ovat mustat, naaraalla sävyt harmaammat; nuorilla ja talvipukuisilla pää on yleisharmaa. Mustat jalat ja nokka sekä toistuva tsit-tsit -ääni auttavat erottamaan sen muista samannäköisistä lajeista.

Heimo

västäräkit

Koko

Pieni (varpunen)

Värit

harmaa, valkoinen, musta

Elinympäristön kuvaus

Esiintyy hyvin monenlaisissa ympäristöissä: kaupunki- ja kulttuuriympäristöistä hakkuuaukeille, saaristoon sekä pohjoisten vesistöjen rannoille. Suosii avoimia tai puoliavoimia paikkoja, kuten peltoja ja rantoja.

Ruokavalio

Syö pääasiassa hyönteisiä ja muita selkärangattomia, kuten sääskiä, kovakuoriaisia ja toukkia; ihmisen läheisyydessä voi napata myös leivänmuruja ja muita ruoantähteitä.

Käyttäytyminen

Vilkas, maassa liikkuva lintu, joka juoksee ja nyökkäilee sekä keikuttaa pitkää pyrstöään. Ääntää liikkeellä ollessaan kaksitavuisesti tsit-tsit, ja koiraan hiljainen rupatteleva laulu kuuluu usein korkealta tähystyspaikalta. Keväällä ensimmäisinä saapuvat vanhat koiraat, sitten vanhat naaraat, nuoret koiraat ja nuoret naaraat. Hangossa kevään ensimmäiset yksilöt saapuvat yleensä maaliskuun lopulla–huhtikuun alussa ja päämuutto ajoittuu huhtikuun puoliväliin, kun taas syysmuuton pää sijoittuu syyskuun puoliväliin. Pitkällä aikavälillä havaintomäärät ovat pysyneet vakaina.

Lähteet

Kuva: Jac. Janssen from BAARLO LB, NL, CC BY 2.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:20180415 015 Winterswijk Witte kwikstaart (40785272624).jpg

Ääni: Hannu Varkki, XC501786, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/501786

Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.32183

Tutustu myös