Lintupassi
Suomi
Naakka

Naakka

Coloeus monedula

Tunnista naakka äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.

  • Lataa App Storesta
  • Lataa se Google Playsta
Yleisyys: Hyvin yleinen

Naakka pesii suurimmassa osassa Eurooppaa Välimereltä pohjoiselle havumetsävyöhykkeelle, ja levinneisyys jatkuu Itä-Euroopasta pitkälle Keski-Aasiaan. Tyypillistä pesimäympäristöä ovat kaupungit, kylät ja maatalousympäristöt, ja laji on hyvin sopeutuvainen. Naakka on tyypillinen osittaismuuttaja: osa muuttaa etelämmäs, osa jää pesimäalueille talvehtimaan. Suomessa naakan yhtenäinen pesimäalue ulottuu Pohjois-Karjalaan ja Ouluun, pohjoisempana pesimäkanta on harvempi.

Tiesitkö tätä?

  • Syksyn päämuutot ovat näyttäviä: lokakuun tienoilla voidaan nähdä tuhansien yksilöiden päiväsummia.
  • Naakkojen parimäärät Suomessa kasvoivat kuusin–seitsemänkertaisiksi 1980-luvulta alkaen; runsastumista ovat edesauttaneet leudommat talvet, talviruokinta sekä uusien ravintolähteiden ja pesäpaikkojen käyttö.

Ääntely

Kutsu
Lentoääni

Tietoa lajista

Tuntomerkit

Pienehkö tumma varislintu, jonka puku on tummanharmaa ja kaulansivut sekä niska vaaleammat; selvästi erottuvat vaaleat iirikset. Nokka on lyhyehkö ja kaula paksuhko, mikä tekee päästä typäkän. Erottuu variksesta pienemmällä koolla, vaalealla silmällä ja vaaleammalla niskalla; korppiin verrattuna selvästi pienempi ja sirompi.

Heimo

varikset

Koko

Keskikokoinen (rastas)

Värit

musta, harmaa, valkoinen

Elinympäristön kuvaus

Tyypillistä pesimäympäristöä ovat kaupungit, kylät ja maatalousympäristöt; lisäksi viihtyy myös lehti- ja sekametsissä, joissa on pesäkoloja.

Ruokavalio

Kaikkiruokainen; syö muun muassa kasveja, hyönteisiä ja ihmisen tarjoamia ruoanjätteitä.

Käyttäytyminen

Tyypillinen osittaismuuttaja: osa pesimäkannasta muuttaa, osa jää talvehtimaan pesimäalueille. Laji on hyvin sosiaalinen. Suomesta osa pesimäkannasta muuttaa lounaaseen. Syysmuutto painottuu syyskuun puolivälistä marraskuun alkuun ja päämuutot ajoittuvat usein lokakuulle; kevätmuutto on vaatimattomampaa ja paluu alkaa helmikuun lopulta. Rengaslöytöjen painopiste on Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa.

Lähteet

Kuva: Darkone, CC BY-SA 2.5 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Dohle (Corvus monedula) d1.jpg

Ääni: Sonothèque ADVL, XC1136248, CC0 1.0 https://xeno-canto.org/1136248

Ääni: Carlo Fracasso, XC789705, CC0 1.0 https://xeno-canto.org/789705

Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.37142

Tutustu myös