Lintupassi
Suomi
Kiiruna

Kiiruna

Lagopus muta

Tunnista kiiruna äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.

  • Lataa App Storesta
  • Lataa se Google Playsta
Yleisyys: Melko harvinainen

Kiiruna on arktisiin oloihin erikoistunut kanalintu, joka viettää koko vuoden tunturipaljakalla, tundralla ja muilla pohjoisen vuoristoalueilla Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa; erillispopulaatioita on muun muassa Skotlannin ylängöllä, Alpeilla, Pyreneillä ja Japanin Alpeilla. Se selviää tuulessa ja pakkasessa suojavärien, paksun rasvakerroksen ja lumeen kaivetun kiepin avulla. Laji muistuttaa riekkoa, mutta suosii karumpia ja korkeammalla sijaitsevia elinympäristöjä.

Tiesitkö tätä?

  • Pakkasella kiiruna kaivautuu lumeen kieppiin, jossa lämpötila pysyy vain muutamassa miinusasteessa kovankin sään aikana.
  • Tieteellinen nimi Lagopus tarkoittaa jänisjalkaa ja viittaa höyhenpeitteisiin jalkoihin.

Ääntely

Ääni

Tietoa lajista

Tuntomerkit

Kiiruna on riekkoa hieman pienempi ja hoikempi. Kesällä höyhenpuku on ruskeankirjava ja keskimäärin kellertäväsävyisempi kuin riekolla; syksyllä koiraan selkä on harmaasävyisempi. Vatsa ja siipien alapinnat ovat valkoiset ympäri vuoden, ja pyrstössä on mustat sulat. Talvella molemmat lajit ovat valkoisia, mutta kiirunakoiraalla näkyy selvä musta ohjasjuova silmän ja nokan välissä (naaraalla ei, eikä riekolla). Ääni on katkonaista, narisevaa kraakuntaa.

Heimo

aitokanat

Koko

Iso (varis)

Värit

valkoinen, harmaa, musta, ruskea

Elinympäristön kuvaus

Puu- ja pensasrajan yläpuolinen paljakka, tundra sekä kivirakkaiset tunturien lakialueet ja vuorenrinteet; talvella myös laaksojen reunat. Suomessa kiiruna elää tunturipaljakalla ja tunturikoivikon yläreunassa.

Ruokavalio

Poikaset syövät runsaasti hyönteisiä, toukkia ja etanoita. Keväästä kesään ravintoa ovat varpujen, kuten variksenmarjan ja puolukan, lehdet ja kukat sekä tunturikasvit; loppukesällä ja syksyllä marjat ja siemenet. Talvella se syö erityisesti vaivaispajun sekä tunturi- ja vaivaiskoivun versoja, silmuja ja urpuja.

Käyttäytyminen

Talvella kiirunat kerääntyvät pieniksi tai keskisuuriksi parviksi. Ne luottavat suojaväriinsä, väistävät mieluummin juosten kuin lentäen, ja lento on lyhyt, viistosti rinnettä alas, minkä jälkeen lintu kävelee takaisin ylös. Koiraat soidintavat kevättalvella lento- ja maasoitimin ja puolustavat reviiriään; ääni on katkonainen, narisevan saranan kaltainen. Laji on pääosin paikkalintu, mutta voi siirtyä talvella suojaisempiin laaksoihin ja alemmille rinteille.

Lähteet

Kuva: Daisuke Tashiro, CC BY-SA 2.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Lagopus muta japonica Mount Tsubakuro.jpg

Ääni: Unknown, CC BY-SA 4.0 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Ptarmigan_(Lagopus_mutus)_(W1CDR0001418_BD38).ogg

Teksti: Wikipedia (English) + Wikipedia (Finnish), CC BY-SA 4.0 https://en.wikipedia.org/wiki/Rock_ptarmigan

Teksti: Wikipedia (Finnish), CC BY-SA 4.0 https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiiruna_(lintu)

Tutustu myös