Jouhisorsa

Jouhisorsa

Anas acuta

Tunnista jouhisorsa äänestä tai kuvasta ja merkitse havaintosi muistiin Lintupassilla.

  • Lataa App Storesta
  • Lataa se Google Playsta
Yleisyys: Melko harvinainen

Jouhisorsa on laajalle levinnyt puolisukeltajasorsa, joka pesii Euraasian ja Pohjois-Amerikan havumetsävyöhykkeellä ja talvehtii Länsi-Euroopassa, Välimerellä, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa. Pesimäympäristöinä ovat aapasuot, nevat sekä sara- ja kortejärvet. Suomessa lajia tavataan lähes koko maassa, tosin kanta on melko harva eteläisessä Suomessa; pesimäkannan kooksi on arvioitu 8 000–15 000 paria. Laji on taantunut pesimäympäristöjen muutosten vuoksi ja luokiteltu Suomessa vaarantuneeksi, mutta on silti yhä riistalaji.

Tiesitkö tätä?

  • Suomessa rengastettuja jouhisorsia talvehtii Tanskan, Saksan ja Ranskan rannikkoseuduilla, ja Suomen kautta muuttaa myös Venäjällä pesiviä lintuja.
  • Jouhisorsia muuttaa usein suurten haapanaparvien mukana.

Ääntely

Ääni

Tietoa lajista

Tuntomerkit

Hoikka, pitkäkaulainen puolisukeltajasorsa. Koiraan juhlapuvussa suklaanruskea pää, valkea kaula ja rinta, harmaa ruumis ja pitkät pyrstöjouhet; nokka on yksivärisen siniharmaa. Naaras, nuori ja eklipsipukuinen koiras ovat tasaisemman vaaleanruskeita ja vähemmän kontrastisia kuin monilla muilla puolisukeltajasorsilla; solakka, pitkäkaulainen olemus auttaa erottamaan lajin.

Heimo

sorsat

Koko

Iso (varis)

Värit

harmaa, ruskea, valkoinen, musta

Elinympäristön kuvaus

Mieluisia elinympäristöjä ovat aapasuot ja nevat sekä sara- ja kortejärvet; paikoin laji pesii myös ulkosaaristossa.

Ruokavalio

Syö sekä kasvi- että eläinravintoa: vesikasvien osia sekä kotiloita, vesisiiroja, korentojen toukkia ja simpukoita; lisäksi mm. viljoja ja pikkulimaskaa.

Käyttäytyminen

Pesimäajan ulkopuolella parveilee ja muodostaa suuria sekaparvia muiden sorsien, usein haapanoiden, kanssa. Suomessa jouhisorsa on säännöllinen läpimuuttaja: kevätmuutto alkaa yleensä maaliskuussa, huipentuu huhtikuun loppupuolella ja hiipuu toukokuun puolivälin jälkeen; syysmuutto käynnistyy heinäkuun lopulla, päämuutto on elokuun lopulta lokakuun alkuun, ja myöhäisiä muuttajia nähdään toisinaan vielä joulukuussa.

Lähteet

Ääni: Jens Loose, XC630615, CC BY-SA 4.0 https://xeno-canto.org/630615

Teksti: FinBIF species descriptions, CC BY 4.0 https://laji.fi/taxon/MX.26382

Tutustu myös